Alistaja -Aleksin paluu

Söimme muun seurueen kanssa ulkona ja kaupan pihalla tapaamamme komistus tuumasi, että mitähän se Noora mahtaa siellä hommailla tietävä virne kasvoillaan. Sielläkin syötiin proteiinipirtelöä, valaisimme häntä ja piiska tuntui myös viuhuvan, joten eiköhän sielläkin ihan hyvin mene, valaisimme hänelle makuuhuoneen salaisia tapahtumia.

Yhtäkkiä pihalle kaahasi punainen avoauto ja kukas muukaan siellä kyydillä oli kuin vanha ystävämme Alistaja -Aleksi muutamine matkalaukkuineen. Camilla, sihahdin hänelle, sinäkö hänet kutsuit, ja Camilla kiemurteli naurusta vasten harmistuneita kasvojani.

Päivää mökkikansalle, Aleksi sanoi määrätietoisen näköisenä ja toi pöydälle muutaman viinipullon ja pari lihapakettia. Kuulin että minulle olisi täällä tarvetta, joten saavuinkin paikalle niin nopeasti kuin mahdollista, hän kertoi tärkeän näköisenä.

Panemisiin, Vivian, 246